Mitä voin tehdä?

Mitä voin tehdä?

    Kenen puoleen voin kääntyä?

    Jos epäilet lapsellasi maitoallergiaa, aloita kertomalla asiasta neuvolassa tai lääkärissä. Siellä osataan päättää, vaativatko oireet jatkotutkimuksia. Lue tästä, miten voit valmistautua lääkäri- tai neuvolakäyntiin. 

    Vanhemmat etsivät usein tietoa netistä tai puhuvat tuttujen kanssa, joiden lapsilla on samanlaisia oireita. On tärkeää pitää mielessä, että lapset ovat erilaisia ja maitoallergian oireet voivat ilmetä eri tavoin. Maitoallergian oireet voivat muistuttaa muiden allergioiden tai sairauksien oireita. Siksi lapsen ruokavaliota ei saa muuttaa omin päin esimerkiksi jättämällä pois maitotuotteet tai muita peruselintarvikkeita keskustelematta asiasta ensin neuvolassa tai lääkärin kanssa.

      Ennen lääkärikäyntiä

      Lääkärikäynnillä aikaa on rajoitetusti. Jotta saisit käynnistä irti mahdollisimman paljon, suosittelemme suunnittelutyökalumme käyttöä. 
      Voi olla hyvä, että lääkärikäynnillä ovat mukana molemmat vanhemmat tai muu omainen tai ystävä. Se auttaa muistamaan kaikki asiat ja kysymykset.  

      Valmistaudu ja tee muistiinpanoja

      Lääkärikäyntiin kannattaa valmistautua kirjoittamalla ylös lapsen vointi, ruokavalio ja oireet. Muuten saattaa käydä niin, että jokin tärkeä palapelin osanen tai kysymys unohtuu.

      Helppo tapa on pitää ruokapäiväkirjaa. Voit käyttää apuna kokoamaamme muistilistaa. Se sisältää mallin, jonka mukaan voit kirjoittaa tiedot ylös ennen lääkärikäyntiä. 

      Myös oireoppaasta ja tarkistuslistasta voi olla hyötyä.

      Lääkärikäynnillä

      Jos lääkäri epäilee lapsellasi maitoallergiaa, lääkärikäynti voi sujua esimerkiksi näin:

      • Lääkäri tutkii lapsen ja kyselee lapsen oireista ja perheessä esiintyvistä allergioista.
      • Lapselta otetaan mahdollisesti verinäyte (vasta-aineiden tutkimista varten) tai hänelle tehdään ihopistokoe.
      • Lääkäri kertoo ruoka-aineallergioista.
      • Aloitetaan noin 1–2 viikon mittainen maidoton ruokavaliokokeilu, jotta selviäisi, paraneeko lapsen vointi ilman maitotuotteita.
      • Jos imetät, lääkäri voi neuvoa erityisruokavaliota imetysajallesi.
      • Jos et imetä, voit saada vinkkejä korvaavista maidottomista tuotteista ja ruoista.
      • Lapsesi voi saada lähetteen ravitsemusterapeutille. 
      • Lääkäri selvittää, miten tilannetta seurataan ja miten seuraavaksi toimitaan.

      Kysy aina, jos jokin asia jäi epäselväksi tai et saanut vastausta kaikkiin kysymyksiisi.

      Miten maitoallergia diagnosoidaan?

      Ei ole olemassa testiä, joka osoittaisi varmuudella, onko kyseessä maitoallergia. Olemassa olevat testit voivat tietyissä tapauksissa viitata allergiaan, vaikka lapsella ei sitä olisikaan. Testi ei myöskään aina välttämättä havaitse olemassa olevaa allergiaa. Testeistä voi toisinaan olla apua, mutta tavallisimmin ja luotettavimmin diagnoosi tehdään vastaamalla lääkärin esittämiin kysymyksiin ja kokeilemalla lapselle maidotonta ruokavaliota 1–2 viikoksi, jolloin nähdään, häviävätkö oireet. 
      Jos lääkäri ehdottaa maidottoman ruokavalion kokeilemista, neuvot ovat tarpeen, jotta lapsen ravintoon ei vahingossa päätyisi maitoa sisältäviä tuotteita. Jos niin käy, maidottoman ruokavalion vaikutuksia voi olla jälkeenpäin vaikeaa arvioida. Lue tästä lisää maidottomasta ruokavaliosta.

      Maidottoman ruokavaliojakson täytyy olla muutaman viikon mittainen, koska tietyt maitoallergiaoireet vaativat hävitäkseen pitkähkön maidottoman jakson. Tällaisia ovat esimerkiksi tietyt vatsaoireet. Maitoallergisen lapsen suolistolle täytyy antaa tilaisuus toipua ilman maitoa, ennen kuin se pystyy toimimaan jälleen normaalisti.  Siksi vaaditaan kärsivällisyyttä, jotta kokeilua ei keskeytetä liian aikaisin. 

      Seurantakäynti lääkärissä on tärkeä. Seurantakäynnillä käydään läpi lapsen oireet ja arvioidaan, ovatko ne hävinneet maidottoman jakson aikana. Useimmiten kokeillaan maidon ottamista takaisin lapsen ruokavalioon, jotta nähdään, palaavatko oireet. Jos lapsen oireet häviävät maidottoman jakson aikana ja palaavat, kun ravintoon sisältyy taas maitoa, voidaan diagnoosiksi antaa maitoallergia. Jos maidoton ruokavaliokokeilu ei kenenkään mielestä tuottanut tulosta, vaikka se toteutettiin oikein ja useiden viikkojen ajan, on tärkeää, että lapsi aloittaa maitotuotteiden syömisen uudelleen. Jatkotutkimukset saattavat tällöin olla tarpeen oireiden todellisen syyn selvittämiseksi.

      Miten maitoallergiaa hoidetaan?

      Maitoallergian hoidon kulmakivenä on maidon jättäminen pois lapsen ruokavaliosta ja tavoitteena oireettomuus. Maidottomuus koskee sekä lehmän että muiden eläinten maitoa. Maitoallergista lasta imettävän äidin on vain harvoin tarpeen välttää lehmänmaitoa. Kysy lastasi hoitavalta lääkäriltä, mikä olisi juuri teille sopivin menettelytapa. 

      Imetystä suositellaan jatkettavaksi koko ensimmäisen ikävuoden ajan, ja sen jälkeenkin perheen niin halutessa. Mikäli äidinmaitoa ei ole riittävästi, maidolle allergisille äidinmaidonkorviketta tarvitseville lapsille on saatavilla kahdentyyppisiä imeväisen erityiskorvikkeita:

      • Hydrolysaattivalmiste on maitopohjainen erityisvalmiste, jonka maitoproteiinit on pilkottu niin pieniksi, ettei elimistö tunnista niitä eikä siksi tuota allergista reaktiota niitä vastaan. Tämäntyyppisiä korvikkeita voi antaa useimmille maitoallergisille lapsille
      • Aminohappovalmiste on erityisvalmiste, joka ei sisällä lainkaan maitoa. Tämäntyyppiset korvikkeet sopivat lapsille, joiden allergia on niin vakava, etteivät he voi käyttää tavallista hydrolysaattivalmistetta. Vanhemmille lapsille, jotka eivät enää käytä äidinmaidonkorviketta, on saatavilla aminohappohydrolysaatteja puurona ja ravintojuomana. 

      Tällaisia erityisvalmisteita on saatavilla apteekeissa - ruokakaupoissa osaa niistä on saatavissa rajoitetusti. Kysy lastasi hoitavalta lääkäriltä tai ravitsemusterapeutilta, mikä maidoton erityisvalmiste sopii lapsellesi parhaiten.

      Maidotonta ruokavaliota suunnitellessa voi helposti tulla tunne, että "kaikki" sisältää maitoa. Tämä on normaali tunne, ennen kuin vaihtoehtoiset tuotteet ja reseptit löytyvät. Vaikka maitotuotteilla on tärkeä rooli suomalaisessa ruokaperinteessä, myös maidottomia hyviä ja runsasravinteisia ruokia on tarjolla runsaasti.

      Ravitsemusterapeutti auttaa maitoallergian yksilöllisessä hoidossa

      Maidoton ruokavalio sisältää helposti liian vähän energiaa ja ravinteita, kuten B-vitamiinia, D-vitamiinia ja kalsiumia. Jos lapsellasi on diagnosoitu maitoallergia, hyvän ravitsemusterapeutin neuvot ovat arvokkaita. Hän osaa arvioida juuri sinun lapsesi ravinnontarpeen ja auttaa löytämään sopivat korvaavat tuotteet. Ravitsemusterapeutti osaa myös ehdottaa ravintolisiä ja neuvoa, millainen ravinto tukee lapsesi kasvua ja kehitystä.

      Milloin allergian oireet häviävät?

      Täysin maidottomalla ruokavaliolla lapsen oireiden pitäisi hävitä 2–4 viikossa. 

      Jos tilanne ei parane, syitä voi olla useita: 

      • Onko ruokavalio täysin maidoton? Ruoka tulee helposti paistettua voissa, tai ei tule ajatelleeksi, että lasten puurot saattavat sisältää maitoa. Harkitse kaikkia erehdyksen mahdollisuuksia, mielellään yhdessä ravitsemusterapeutin kanssa. 
      • Onko lapsen allergia niin vakava, että tavallinen imeväisikäisen erityisvalmiste ei riitä? Tarvitseeko lapsi sen sijaan aminohappovalmistetta? 
      • Onko lapsen diagnoosi oikea? Kananmuna-allergia on toinen tavallinen ruoka-aineallergia, jonka oireet voivat olla samankaltaisia kuin maitoallergian. Muista huolehtia tilanteen seurannasta ja säännöllisistä uusintakäynneistä lääkärissä.

      Useimmat lapset pääsevät eroon allergiastaan muutamassa vuodessa. Seurantakäynnit ja uudelleenarvioinnit ovat tärkeitä.

      Ole tarkkana, että kaikki maitoproteiini jää varmasti pois lapsen ravinnosta.