Tunnista oireet

Myös täysin terveiden imeväisten ulosteessa esiintyy joskus ohimenevästi veriviiruja. Jos lapsi vaikuttaa tyytyväiseltä, syö hyvin ja kasvaa odotetusti, ei syytä huoleen yleensä ole. Jos tuoretta verta esiintyy enemmän ja lapsi on huonovointinen, voi kyseessä olla maha-suolikanavan alemman osan limakalvovaurio. Maha-suolikanavan ylempien osien verenvuodot sen sijaan värjäävät ulosteen tummaksi. Ulosteen saattaa värjätä tummaksi myös lapsen syömä ravinto, esimerkiksi mustikat, tietyt äidinmaidonkorvikkeet tai äidin nännihaavoista peräisin oleva veri. Käänny neuvolan tai lääkärin puoleen, jos epäilet, että lapsesi ulosteessa on verta.

Pikkulapset itkevät usein etenkin elämänsä ensimmäisinä kuukausina. Itku on pienen lapsen tapa herättää huomiota esimerkiksi silloin, kun hän on nälkäinen tai kaipaa läheisyyttä ja syliin ottamista. Lapsi voi vaikuttaa “tyytymättömältä” silloinkin, kun syötät tai yrität rauhoittaa häntä, ja on tavallista, että pieni lapsi itkee illalla ennen nukahtamista. Itkuisuus hellittää yleensä 3–4 kuukauden iässä. Jos itku alkaa aina samaan aikaan päivästä ja lapsi on muina aikoina rauhallinen ja tyytyväinen, kasvaa ja hänen painonsa nousee, ei ole syytä huoleen. Aihetta lääkärissäkäyntiin on, jos lapsi kärsii jatkuvasti koliikista, on itkuinen eikä paino nouse, tai jos lapsi oksentaa paljon useita kertoja päivässä tai jos hänellä ilmenee muita syömisongelmia. Jatkuva koliikki ja lohduton itku voivat joskus olla merkki ruokayliherkkyydestä.

Pikkulasten aivastelu johtuu useimmiten virusinfektiosta, mutta voi joskus olla myös allergian oire. Ota yhteyttä neuvolaan tai lääkäriin, jos lapsi aivastelee ja vaikuttaa kärsivän hengitystievaivoista.

Äkilliset ja tiheästi esiintyvät löysät ja vetiset ulosteet johtuvat useimmiten viruksen tai joissakin tapauksissa bakteerin aiheuttamasta vatsataudista. Jos ripuliulosteita esiintyy useampia, on tärkeää korvata nopeasti lapsen menettämät suolat, mineraalit ja neste. Erityisesti alle 1-vuotiaiden elimistö kuivuu nopeasti, ja heidän suolatasapainonsa häiriintyy helposti. Kysy yksilöllisiä ohjeita neuvolastasi ja käytä nestetasapainon palauttamiseen apteekista saatavaa ripulijuomaa. Jatka rintaruokintaa tai äidinmaidonkorvikkeen/vieroitusvalmisteen/imeväisen erityisvalmisteen antamista. Jos lapsi on vanhempi, anna hänen syödä haluamaansa ruokaa äläkä rajoita ruokavaliota. Jos lapsen tila ei parane 24 tunnissa, hän on hyvin uupunut tai annettu neste ei näytä pysyvän sisällä, kysy neuvoa hoitohenkilöstöltä. Tämä on erityisen tärkeää, jos lapsi on 6 kuukauden ikäinen tai nuorempi. Pitkään jatkuva ripuli voi olla merkki suolistotulehduksesta, eikä se parane itsestään. Ota yhteyttä neuvolaan, jos lapsellasi esiintyy edelleen löysiä ulosteita ja epäilet, etteivät ne johdu vatsataudista.

Ihottuma voi saada ihon punoittamaan, kutiamaan, kuumottamaan, halkeilemaan, muodostamaan rakkuloita ja aristamaan. Ihottuman syyt ja sen vuoksi myös hoito vaihtelevat. Ihottuma voi joskus olla ruoka-aineallergian oire. Ota yhteyttä neuvolaan tai lääkäriin.

Nokkosihottuma muodostaa lievästi kohollaan olevia, kutiavia paukamia, joiden ympärillä iho yleensä punoittaa tai on punaläikikäs. Ihottuma-alueiden koko vaihtelee nuppineulanpään kokoisesta ja rakkulamaisesta paukamasta halkaisijaltaan kymmensenttisiin alueisiin, jotka leviävät koko iholle. Nokkosihottuma voi olla ruoka-aineallergian oire. Toisinaan lapsi, jolla on IgE-välitteinen allergia, voi reagoida nokkosihottumalla, jos iholle joutuu ruoka-ainetta, jolle hän on yliherkkä.

Lapsen pituutta ja painoa seurataan säännöllisesti erityisesti ensimmäisen elinvuoden aikana. Kasvua seurataan tämänkin jälkeen säännöllisesti, ja siitä piirretään kasvukäyrä. Jos lapsi ei kasva tai paino ei nouse odotetusti, tarvitaan lääkärin tutkimuksia. Kasvuhäiriöt voivat johtua sairaudesta, jonka vuoksi lapsi ei saa tarvitsemaansa ravintoa tai se ei imeydy.

Ekseema on ihon tulehdusreaktio, jonka seurauksena iho halkeilee, punoittaa, erittää nestettä tai on kuiva ja usein myös kutiaa. Ekseema voi johtua allergiasta mutta myös muista syistä. Atooppisen tai allergisen ekseeman voi laukaista esimerkiksi jonkin ruoka-aineen aiheuttama allerginen reaktio. Hoitohenkilöstö osaa neuvoa lapsen ekseeman hoidossa ja kertoa, onko ruokavaliosta syytä jättää jokin tietty ruoka-aine pois.

Oksentelu ja pulauttelu ovat pikkulapsilla yleisiä, ja ne lakkaavat tavallisesti iässä, jolloin lapsi alkaa istua tai seisoa. Jos myös levossa esiintyy oksentelua, yskää tai muita hengitystievaivoja, lapsi itkee lohduttomasti, röyhtäilee paljon ja hänen hengityksensä on pahanhajuista, voi kyseessä olla sairaus. Pulauttaessa tai oksentaessa ylös nouseva vatsan sisältö saattaa polttaa ruokatorvessa tai nielussa ja voi ajan mittaan ärsyttää ruokatorven limakalvoa. Tällöin lapsi saattaa esimerkiksi kieltäytyä syömästä tai jännittää selän tai koko kehon kaarelle. Jos näin tapahtuu ruokailun yhteydessä tai lapsi ei kasva odotetusti, ota yhteyttä lääkäriin.

Lapsen pihisevä tai vinkuva hengitys johtuu usein vilustumisesta. Jos hengitystieoireet jatkuvat pitkään tai niitä esiintyy usein, ota yhteyttä neuvolaan tai lääkäriin. Pitkäkestoiset hengitysvaivat voivat nimittäin olla astman oire. Toisinaan hengitystieoireita voi aiheuttaa ruoka-aineallergia. Koska tämäntyyppiset ruoka-aineallergiat voivat aiheuttaa vakavia reaktioita, lapsi jolla on sekä ruoka-aineallergia että hengitystieoireita, tarvitsee lääkärin tutkimuksia.