Maitoallergian oireet vauvoilla ja lapsilla

Ekseema on ihon tulehdus, joka johtaa halkeilevaan, punaiseen, vuotavaan tai kuivaan ja usein kutiavaan ihoon. Ekseemaa on monenlaista, ja se voi esiintyä eri puolilla kehoa. Esimerkiksi atooppinen ekseema, jota kutsutaan myös ”taiveihottumaksi”, ilmenee yleensä nuorilla lapsilla nivelten taivealueilla. Ekseeman voi laukaista allerginen reaktio, esimerkiksi tiettyä ruokaa kohtaan. Terveydenhuollon ammattilaiselta saat neuvoja lapsesi ekseeman hoitoon ja mahdollisesti vältettävistä ruoka-aineista.

Nokkosihottuma on lievästi koholla oleva, voimakkaasti kutiava ihottuma, jota ympäröi yleensä punoitus tai punertava iho. Ihottuma voi olla neulanpään kokoisesta paukamasta muutamien senttimetrien kokoisiin laajoihin ihottumiin. Nokkosihottuma voi olla ruoka-aineallergian oire. Joillakin lapsilla, joilla on IgE-välitteinen allergia, voi esiintyä nokkosihottumaa, jos iholle joutuu ruoka-ainetta, jolle hän on yliherkkä.

Turvotus voi esiintyä myös muualla kehossa, mutta se on yleisintä kasvoilla, esimerkiksi silmäluomissa ja huulissa. Turvotus johtuu nesteen kertymisestä ihon alle ja voi olla merkki allergisesta reaktiosta. Allergisen reaktion yhteydessä turvotus esiintyy lähes aina samanaikaisesti kutinan ja ihoärsytyksen kanssa.

Ihottuma voi olla ihon punoitusta, kutinaa, lämpenemistä, epätasaisuutta, kuivuutta, halkeilua, rakkuloita ja kipua. Ihottuman syyt vaihtelevat, ja siksi myös hoito vaihtelee. Jos lapsella on ihottumaa, se voi joskus olla merkki ruoka-aineallergiasta. Ota yhteyttä neuvolaan tai lääkäriin.

Refluksissa mahalaukun sisältö nousee takaisin ruokatorveen. Tämä voi aiheuttaa esimerkiksi tuskaista oloa ja yskimistä. Mikäli yöt ovat kovin levottomia, ole yhteydessä neuvolaan tai lääkäriin.

Ensimmäisten kuukausien aikana useimpien vauvojen uloste on pehmeää ja löysää. Imetetyt vauvat ulostavat yleensä useammin kuin äidinmaidonkorvikkeella ruokitut vauvat. Jotkut imetetyt vauvat voivat ulostaa jokaisen ruokinnan jälkeen, toiset harvemmin. Imetetyt vauvat kärsivät harvoin ummetuksesta. Ummetus tarkoittaa, että lapsi ulostaa harvoin ja uloste on vaikea saada ulos. Jos lapsellasi on suuria vaikeuksia ulostaa ja hänellä on kipua ulostamisen yhteydessä, ota yhteyttä neuvolaan.

Oksentelu ja pulauttelu ovat pikkulapsilla yleisiä ja lakkaavat yleensä, kun lapsi alkaa istua tai seistä. Jos lapsi oksentaa toistuvasti myös levossa, yskii tai kärsii muista hengitystieoireista, itkee lohduttomasti, hänellä on pahanhajuinen hengitys ja hän röyhtäilee paljon, tämä voi olla merkki sairaudesta. Mahalaukun sisältö voi aiheuttaa polttavaa tunnetta ruokatorvessa tai nielussa ja johtaa ruokatorven limakalvon ärsytykseen. Lapsi voi kieltäytyä syömästä tai jännittää selkäänsä tai koko kehonsa kaarelle. Jos tämä tapahtuu ruokinnan yhteydessä tai lapsesi ei kasva odotetusti, ota yhteyttä lapsen neuvolaan tai lääkäriin.

Myös täysin terveiden imeväisten ulosteessa esiintyy joskus ohimenevästi veriviiruja. Jos lapsi vaikuttaa tyytyväiseltä, syö hyvin ja kasvaa odotetusti, ei yleensä ole syytä huoleen. Jatkuva tuoreen veren esiintyminen suuremmissa määrissä yhdessä lapsen huonon voinnin kanssa voi johtua limakalvovauriosta suoliston alaosassa. Verenvuoto lapsen maha-suolikanavan ylemmissä osissa voivat sen sijaan tummentaa ulostetta. Tumma uloste voi myös johtua lapsen syömästä ruoasta, kuten mustikoista, tietyistä äidinmaidonkorvikkeista tai äidin nännihaavoista peräisin olevasta verestä. Kysy neuvoa neuvolasta tai lääkäriltä, jos epäilet verta lapsesi ulosteessa.

Äkillisesti ilmaantuvat ja tiheästi toistuvat löysät ja vetiset ulosteet johtuvat yleensä viruksen aiheuttamasta vatsataudista tai joskus bakteereista. Toistuvan ripulin yhteydessä on tärkeää korvata nopeasti lapsen menettämät suolat, mineraalit ja nesteet. Alle 1-vuotiaat lapset ovat erityisen herkkiä kuivumaan nopeasti ja kärsimään suolatasapainon häiriöistä. Kysy yksilöllisiä ohjeita neuvolasta ja käytä valmista nesteytysliuosta, jota saa apteekista. Jatka rintamaidon tai äidinmaidonkorvikkeen antamista. Älä rajoita isompien lasten ruokavaliota. Ota yhteyttä terveydenhuoltoon, jos lapsi ei parane 24 tunnin kuluessa tai on hyvin väsynyt eikä annettu neste pysy sisällä. Tämä on erityisen tärkeää, jos lapsi on 6 kuukauden ikäinen tai nuorempi. Pitkään jatkuva ripuli voi olla merkki suoliston tulehduksesta, eikä se parane itsestään. Ota yhteyttä neuvolaan, jos lapsellasi esiintyy edelleen löysiä ulosteita ja epäilet, etteivät ne johdu vatsataudista.

Turvonnut vatsa voi aiheuttaa lapselle vatsakipua. Se voi myös aiheuttaa lapselle kylläisyyden tunnetta ja vähentynyttä ruokahalua. Turvonnut vatsa on yleinen imetetyillä tai pulloruokituilla vauvoilla, jotka syövät nopeasti. Jos turvonnut vatsa esiintyy samanaikaisesti huonon painonnousun, oksentelun, ripulin ja veristen tai tummien ulosteiden kanssa, se voi olla merkki sairaudesta. Ota yhteyttä neuvolaan, jos oireita on useampia.

Pienet lapset itkevät ajoittain, erityisesti elämänsä ensimmäisten kuukausien aikana. Itkeminen on pienen lapsen tapa kiinnittää huomiota, kun hän on esimerkiksi nälkäinen tai kaipaa läheisyyttä ja syliin ottamista. Lapsi voi vaikuttaa ”tyytymättömältä” myös silloin, kun syötät tai yrität rauhoittaa häntä, ja on yleistä, että pienillä lapsilla on itkujakso illalla ennen yöunta. Kolmen-neljän kuukauden iässä itkuisuus yleensä vähenee. Jos itku alkaa aina samaan aikaan päivästä ja lapsi on muina aikoina rauhallinen ja tyytyväinen, kasvaa ja hänen painonsa nousee, ei ole syytä huoleen. Aihetta lääkärissäkäyntiin on, jos lapsi kärsii jatkuvasti koliikista, on itkuinen eikä paino nouse, tai jos lapsi oksentaa paljon useita kertoja päivässä tai jos hänellä ilmenee muita syömisongelmia. Jatkuva koliikki ja lohduton itku voivat joskus olla merkki ruokayliherkkyydestä.

Lapsen hengityksen vinkuminen tai pihinä johtuu usein vilustumisesta. Jos hengitysvaikeudet pitkittyvät tai toistuvat usein, ota yhteyttä neuvolaan tai lääkäriin, koska pitkittyneet hengitysvaikeudet voivat joskus olla merkki astmasta. Joissakin tapauksissa ruoka-aineallergia voi aiheuttaa hengitystieoireita. Koska tämäntyyppiset ruoka-aineallergiat voivat johtaa vakaviin reaktioihin, ruoka-aineallergiasta ja lääkärin tulisi tutkia hengitystieoireista kärsivät lapset.

Aivastelu johtuu yleensä pienillä lapsilla virusinfektiosta, mutta voi joskus olla allergian oire. Ota yhteyttä neuvolaan tai lääkäriin, jos lapsi aivastelee ja näyttää kärsivän jatkuvista hengitystieongelmista.

Ota yhteyttä neuvolaan, jos lapsellasi on pitkäaikaisia unihäiriöitä, levotonta unta sekä päivällä että yöllä ja jos häiriintynyt uni yhdistyy muihin oireisiin, jotka tekevät lapsesta levottoman, itkuisen, uupuneen ja ärtyisän myös hereillä ollessaan Lapsi saattaa tarvita apua toimivan unirytmin palauttamiseen. Vaikeat pitkäaikaiset unihäiriöt voivat joskus johtua lapsen sairaudesta.

Lapsen yöhikoilu on yleistä ja useimmissa tapauksissa täysin normaalia. On tärkeää erottaa lääketieteellisistä syistä johtuva yöhikoilu siitä, että huone on liian lämmin tai lapsella on liian lämpimät vuodevaatteet. Kysy neuvoa neuvolan terveydenhoitajalta tai lääkäriltä, jos koet, että lapsesi hikoilee niin paljon, että se aiheuttaa hänelle epämukavuutta ja hän herää usein kosteaan pyjamaan tai kosteisiin vuodevaatteisiin.

Lapsen painoa ja pituutta seurataan säännöllisesti, erityisesti ensimmäisen vuoden aikana. Lapsen kasvua seurataan koko lapsuuden ajan ja dokumentoidaan kasvukäyrään. Jos lapsi ei kasva tai paino ei nouse odotetusti, tarvitaan lääkärin tutkimuksia. Kasvuhäiriöt voivat johtua sairaudesta, jonka vuoksi lapsi ei saa tarvitsemaansa ravintoa tai se ei imeydy.